Etusivu		Mannerheim	Pienoiselämäkerrat	Henkilökuvat	Pokkarit		CV	Sanottua
Romaanit		Elämäkerrat	Sota ja vakoilu	Yrityshistoriikit	Äänikirjat		Talvisota	Sivukartta
	Sanottua Forum24 23.12.2009 (Kaukopartioritari) Oulun Kärpät otteluohjelma 19.11.2009 (Ehrnrooth) Karjalainen lokakuu 2008 (Naparetkeilijä) Kaleva 28.10.2007 (Käärmeenpesä) Forum24 lokakuu 2007 (Kadonneet kronikat) Suomenmaa 15.10.2007 (Kadonneet kronikat) Ilta-Sanomat 10.9.2005 (Mannerheim − Sotamarsalkka) Oulu-lehti 5.6.2005 (Mannerheim − Sotamarsalkka) Kaleva 4.6.2005 (Mannerheim- Sotamarsalkka) Suomenmaa 1.6.2005 (Mannerheim - Sotamarsalkka) Kaleva 14.1.2005 (Joutua pittää) Seura 3.12.2004 (Mannerheim − Valkoinen kenraali) Kaleva 13.11.2004 (Mannerheim − Valkoinen kenraali) Oulu-lehti 6.6.2004 (Mannerheim - Valkoinen kenraali) Suomenmaa 2.6.2004 (Mannerheim − Valkoinen kenraali) Suomenmaa 4.6.2003 (Mannerheim − Tsaarin upseeri) Helsingin Sanomat 5.10.2000 (Kylmä-Kalle) Kaleva 19.12.1999 (Sotaupseerit)
	Forum24 (Ari Paulow) 23.12.2009 Kovat piipussa − nämä kolahtavat ”Sotahistoriasta kiinnostuneena nurkkapatrioottina itsestään selvä valinta pukinkonttiini oli oululaisen Robert Brantbergin Kaukopartioritari, joka valittiin vuoden 2009 sotakirjaksi. Roope osaa kirjoittaa ja tietää mistä kertoo.” Kaukopartioritari − sissikersantti Mikko Pöllä alkuun Oulun Kärpät otteluohjelma 19.11.2009 Illan Kärppä Vesa Viitakoski Kovana lukijana voit varmaan suositella paria kirjaa iltojen iloksi? − Oululaisen Robert Brantbergin kirjoittama Ehrnrooth. Se ehdottomasti. Ja Che, se on lukemisen arvoinen. Miksi Ehrnrooth? − Siinä saa kuvaa siitä, miksi kannattaa arvostaa isänmaata. Muutenkin siinä on paljon hyviä mielipiteitä. Ehrnrooth − Jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Adolf Erik Ehrnroothin elämäkerta Alkuun Karjalainen (Tuula Rantanen) lokakuu 2008 Kun dramatiikkaa on etsitty, minne Antero Havola unohtui? ”Koska menneisyydellä on tunnetusti pitkät varjot, kiteeläissyntyisen Antero Havolan elämäntarina tulee vasta nyt päivänvaloon omana kirjanaan. Hänen maineteostaan amerikkalaisen etelänavan retkikunnan johtajana on kulunut pian puoli vuosisataa. Yhdysvaltain armeijan varustama retkikunta saapui maitse etelänavalle 11.1.1961, alun toista viikkoa ennen kuin presidentti John F. Kennedy vannoi virkavalansa. Kennedy on jäänyt mieleen, Havola ei. Ei tarvinne pyytää ajattelemaan, minkä verran huomiota hän saisi nyt ja kuinka vähälle hän jäi silloin kylmän sodan aikana ollessaan USA:n armeijan upseeri. Se oli aikaa, jolloin Suomessa alettiin hämmästellä, onko Urho Kekkonen voittamaton.” Naparetkeilijä − Everstiluutnantti Antero Havolan elämäkerta Kaleva (STT) 28.10.2007 Operaatio Stella Polaris kummittelee yhä ”Suomalaisen Stella Polaris -operaation aineistoa kulkeutui heti sotien jälkeen kopioituna runsaasti Yhdysvaltojen, Britannian ja Ranskan sotilas- ja siviilitiedustelulle. Länsivallat rakensivat Stella Polariksen avulla itselleen tarkan kuvan Neuvostoliitosta, puna-armeijasta ja maan Itämerenlaivastosta. Suomalaista radiotiedusteluaineistoa Neuvostoliiton sotilasmaantieteestä myytiin myös Yhdysvaltain kanssa sodassa olevalle Japanille. ”Suomalaisten raportit päätyivät suoraan presidentti Franklin D. Rooseveltin pöydälle”, sanoo asiaa tutkinut sotakirjailija Robert Brantberg. Hän perustaa uusimman teoksensa Käärmeenpesä Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun (CIA) arkistoista löytämäänsä raporttiin.” Käärmeenpesä − Suomen sotilastiedustelu ja suurvaltojen salainen sota alkuun Forum24 (Risto Kenttä) lokakuu 2007 Brantberg kertoo nyt Budden tarinan ”Brantbergin uunituore Kadonneet kronikat − birgittalaismunkki Jöns Budden tarina antaa lukijalle mahdollisuuden enemmänkin kuin vain kurkistaa vuosisatojen taa, Itämeren piirin 1400-luvun ihmisiin, elämään ja ajatuksiin. Kiinnostavien historiallisten tietojen johdattamana Brantberg kuljettaa lukijaansa Roomasta läpi katolisen Euroopan aina Suomen rannoille asti. Kadonneiden kronikoiden keskeistä antia ovat toisiinsa kietoutuvat valta ja rakkaus. Molemmat hyvin tulenarkoja, kuten Jöns Budde huomaa. Kadonneet kronikat jakautuu kahteentoista päivään. Niissä Brantberg luo paikoin tarkan ja mielenkiintoisen aikalaiskuvan paitsi tavoista ajatella myös käytössä olleista tavaroista, kulkupeleistä ja elämäntavoista. Läpi teoksen kulkee kysymys siitä, kuka meidän historiaamme oikein kirjoittaa? Mikä on totuus Lallista ja piispa Henrikistä, vai onko sellaista olemassakaan? Entä Elina Kurjen surmasta tai pamahtiko Viipurissa ja mikä pamahti?” alkuun Suomenmaa (Anja Manninen) 15.10.2007 Vanhan tekijän uusi aluevaltaus ”Robert Brantberg on jo vanha tekijä. Brantberg on julkaissut 14 kirjaa. Hänet tunnetaan mm. Mannerheim- ja Ehrnrooth-elämäkerroistaan. Uutuudessaan Brantberg on siirtynyt uudelle alueelle. Kadonneet kronikat − Birgittalaismunkki Jöns Budden tarina on historiallinen romaani, jossa sukelletaan 1400-luvulle. − Nyt eivät tule veteraanit huomauttelemaan, mutta tutkijat tulevat, Brantberg ennakoi. Kirjassaan Brantberg paljastaa totuuden Lallista ja piispa Henrikistä, Elina Kurjen surmasta ja Viipurin pamauksesta. − Kirjailijan tehtävä on täyttää historiantutkimuksen jättämät aukot, Brantberg filosofoi.” alkuun Ilta-Sanomat (Juha-Pekka Tikka) 10. syyskuuta 2005 Pietariin MARS!  “Antibolsevististen suurmiesten historiallinen ystävyys on jäänyt hieman pimentoon ja Suomen tuolloisten Saksan-suhteiden varjoon. Haviteltu Pietarin-hyökkäys oli lähimpänä kevät-kesällä 1919. Jälkikäteen hiuksia nostattava hanke olisi voinut muuttaa koko maailmanhistorian. Robert Brantbergin uuden Mannerheim - Sotamarsalkka 1918−1940 (Revontuli) -kirjan mukaan Churchill näki Suomella keskeisen roolin kaavailemassaan bolsevismin vastaisessa sodassa.” alkuun Oulu-lehti (Alpo Merilä) 5. kesäkuuta 2005 Mannerheimiä sujuvasti, ehkä liian seikkailuhenkisesti ”Millaista kritiikkiä Robert Brantberg on saanut aikaisemmista teoksistaan? − Sellaista, että kirjoitat sujuvasti, mutta ehkä liian seikkailuhenkisesti, Brantberg vastaa. Brantberg iloitsee nuorten sotatutkijoiden työn tuloksista, joissa on uskallettu käydä lukemassa myös Churchillin arkistot Britanniassa. Heidän ansoistaan on selvinnyt, kuinka lähellä todella oli, että Suomi olisi hyökännyt Pietariin. Myös se on uutta, että Suomessa ei oltukaan yksimielisiä talvisodan aikana. Myös kenraalit kävivät keskenään sanaharkkaa. − Churchillin arkistot ovat tuoneet esiin myös sen, että Britannia oli valmis marssimaan Narvikin ja Kiirunan kautta Suomeen ja se olisi tapahtunut joka tapauksessa, Robert Brantberg kertoo.” Mannerheim − Sotamarsalkka 1918−1940 alkuun Kaleva (Ville Pyylampi) 4. kesäkuuta 2005 Sotaherra faktan ja fiktion rajalla  “Tekstissä käytetään paljon dialogin ja huumorin kaltaisia kaunokirjallisia tehokeinoja, mikä saa kirjan muistuttamaan sotaromaania. Tämä on mielenkiintoinen ratkaisu, joka parantaa huomattavasti tekstin luettavuutta ja pitää lukijan mielenkiintoa yllä. Faktan ja fiktion sekoittaminen on kuitenkin ongelma, jos asiaa katselee historiantutkimuksen kannalta.” Mannerheim – Sotamarsalkka 1918−1940 alkuun Suomenmaa (Matti Pietiläinen) 1. kesäkuuta 2005 Mannerheim ja Churchill olivat ystäviä  “Maalaisliittolaisen puolustusministerin Juho Niukkasen vaatimus talvisodan jatkamisesta ei ollut kirjailijan mielestä niin perusteeton, että siitä olisi tarvinnut vaieta historiantutkimuksessa vuosikymmeniksi.” Mannerheim – Sotamarsalkka 1918−1940 alkuun Kaleva (Riitta Taulavuori) 14. tammikuuta 2005 Perheyrittäjällä pitää kiirettä ”Joutua pittää − tämä jos mikä lause sopii oululaisen Hätälän yrittäjäperheen tunnuslauseeksi. Kala- ja marja-alat kun ovat sellaisia, että tuotteet pitää saada nopeasti myyntiin. Joutua pittää tarttui taannoin myös Riku ja Risto Isohätälän isän Olli Isohätälän tuumailuista oululaisen kirjailijan Robert Brantbergin korviin ja kirjan kanteen, kun hän kokosi Hätälän yrittäjäperheen tarinan.” Joutua pittää − Hätälän yrittäjäperheen tarina alkuun Seura (Kari Kallonen) 3. joulukuuta 2004 Marski ratsastaa taas  ”…Teksti ei ole perinteistä tietokirjatekstiä, vaan Brantberg juoksuttaa tarinaa kuin seikkailukertomuksessa. Valkoinen kenraali pysyy tarkasti faktoissa, mutta viihteellistää tietokirjallisuuden. Ratkaisu on hyvä, jos se saa tavallisen kansalaisen tutustumaan sotahistoriaamme…” alkuun Kaleva (Pekka Koivisto) 13. marraskuuta 2004 Valkoisen kenraalin matkassa  ”Robert Brantbergin kirjoittamistyyli on edelleen hyvin lennokasta ja mukaansatempaava. Kaikesta kuvastuu erittäin perusteellinen paneutuminen aiheeseen… Kirjailija tekee arvokkaan palveluksen nykysuomalaisille poimiessaan Mannerheimin elämänvaiheista ja maamme historian kohtalonhetkistä mielenkiintoisia yksityiskohtia, joista varsinkaan nuoret lukijat eivät aikaisemmin ole kuulleet. Mannerheim − Valkoinen kenraali 1914−1918 alkuun Oulu-lehti (Kari Mustonen) 6. kesäkuuta 2004 Marskilla oli aina tarjota zakuskaa ja laatujuomia  ”Materiaalia kerätessään Brantberg on tutustunut Mannerheimiin niin perin pohjin, että hän uskaltaa jo sinutella marskia.” Mannerheim − Valkoinen kenraali 1914−1918 alkuun Suomenmaa (Risto Luodonpää) 2. kesäkuuta 2004 ”Uskalsin sinutella Mannerheimia”  ”Brantberg tietää itsekin olevansa parhaimmillaan kertojan roolissa ja se näkyy myös tuoreimman teoksen painotuksissa. Sisällöllisesti merkittävimpänä antina Brantbergin kirja tuo esille Mannerheimin roolin Venäjän suuren vallankumouksen jälkimainingeissa.” Mannerheim − Valkoinen kenraali 1914−1918 alkuun Suomenmaa (Ulla-Maija Heikkilä) 4. kesäkuuta 2003 Puut ja muut  ”Robert Brantbergia, Raymond Chandleria ja J.R.R. Tolkienia yhdistää muukin kuin samantyyppinen piippu. He kaikki ovat tarinankertojia… Tsaarin upseeri on kuin parasta seikkailukertomusta…” alkuun Helsingin Sanomat (STT) 5. lokakuuta 2000 Suomella operatiiviset suunnitelmat sodanuhkaan ”yöpakkasten” aikaan  ”Kirjailija Robert Brantberg on pääsyt selville ulkopoliittiselta johdoltakin salassa pidetyistä suunnitelmista tutkiessaan jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Kaarlo Aleksanteri Heiskasen elämäntarinaa arkistotietojen ja haastattelujen pohjalta. ”…itäiset operaatiosuunnitelmat pysyivät salassa. Silloinen ulkoministeri, nykyinen valtioneuvos Johannes Virolainen vahvistaa kirjailijan haastattelussa presidentti Urho Kekkosen olleen ainoa ulkopuolinen, joka asiasta mahdollisesti tiesi…” Kylmä-Kalle − Jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Kaarlo Aleksanteri Heiskanen alkuun Kaleva (Pekka Koivisto) 19. joulukuuta 1999 Sota jaksaa kirvoittaa yhä vain runsaasti kirjoja  ”Toista kertaa sotakirjan tekijänä asialla on oululainen Robert Brantberg teoksellaan Sotaupseerit. …kaikkiaan 21 todenmukaista elämäntarinaa Adolf Ehrnroothista alkaen. Joukossa on useita muitakin legendaarisia hahmoja, Nikke Pärmiä myöten. Ja huumoria liittyy mukaan moneen muunkin sankarin henkilökuvaan. Tekijä on tiivistänyt laajasta lähdekirjallisuudesta helppolukuisen kuvauksen maineikkaista sotilasjohtajistamme, joista 13 on palkittu Mannerheim-ristillä.” alkuun

Etusivu	Mannerheim	Pienoiselämäkerrat	Henkilökuvat	Pokkarit	CV	Sanottua
Romaanit	Elämäkerrat	Sota ja vakoilu	Yrityshistoriikit	Äänikirjat	Talvisota	Sivukartta